Tietoa sydän- ja verisuonitaudeista

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy teollistuneissa maissa. Sepelvaltimotauti, sydäninfarkti ja aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat puolet suomalaisten äkkikuolemista. Ne johtuvat yleensä valtimosuonien kovettumataudista (ateroskleroosista eli valtimotaudista).

Valtimonkovettumatauti/ateroskleroosi/valtimotauti

  • Verisuoniin kertyy rasvaa (kolesterolia) ja sidekudosta, jotka muodostavat kovettumia eli plakkeja.
  • Kasvaessaan kovettumat ahtauttavat verisuonia ja vaikeuttavat veren pääsyä elimiin esim. sydämeen aiheuttaen rintakipua.
  • Kovettuman pinta voi revetä, jolloin siihen kerääntyy verihiutaleita ja muodostuu verihyytymä. Tällöin suoni voi tukkeutua kokonaan ja veren pääsyn elimeen estyy. Se johtaa elimessä solujen kuolemaan, kuolioon esim. sydäninfarktiin.

Kovettumien muodostuminen alkaa verisuonen seinämän vaurioista. Valtimotaudin tärkeimmät riskitekijät ovat 

  • kohonnut kolesteroli
  • tupakointi 
  • kohonnut verenpaine 
  • diabetes.

Kovettumia alkaa muodostua jo varhaisessa aikuisiässä.

Elimistön valtimoiden sairastumisherkkyys vaihtelee. Herkimpiä ovat sepelvaltimot, jotka kulkevat sydänlihaksen pinnalla ja tuovat happea sydänlihakseen

Osittainen tukos aiheuttaa rasituksessa ilmenevää kipua rinnassa (angina pectoris) ja täysi tukos taas sydäninfarktin, jolloin osa sydänlihaksesta menee kuolioon. Valtimotauti voi kehittyä myös aivovaltimoihin, joiden tukkeutuminen johtaa aivohalvaukseen. Alaraajojen valtimoiden ahtautuminen voi aiheuttaa katkokävelyoireen ja pahimmassa tapauksessa kuolion jalkaan.

Yksityiskohtaisempaa tietoa sydän- ja verisuonitaudeista saat esimerkiksi Suomen Sydänliiton julkaisuista tai netistä www.sydanliitto.fi

Valtimotaudin riskitekijät

Joihinkin valtimotaudin riskiä nostaviin tekijöihin et voi vaikuttaa. Sellaisia ovat

  • ikä 
  • sukupuoli 
  • perimä

Sen sijaan voit vaikuttaa 

  • ruokavalioon
  • tupakointiin 
  • alkoholin käyttöön ja muihin elämäntapoihin.

Jos tunnistat itselläsi jonkin seuraavista tekijöistä, sinulla on normaalia korkeampi sydän- ja verisuonitautien riski: 

  • Tupakoit 
  • Sukulaisellasi on todettu valtimotauti työikäisenä. 
  • Olet yli 45-vuotias mies tai yli 55-vuotias nainen. 
  • Olet ylipainoinen/vatsakas (miehillä vyötärönympärys yli 90-100 cm, naisilla 84-90 cm). 
  • Et juuri harrasta liikuntaa.

Tai jos sinulla on 

  • korkea LDL-kolesteroli (eli ”huono” kolesteroli) 
  • pieni HDL-kolesteroli (”hyvä” kolesteroli) 
  • korkea triglyseridipitoisuus (eräs rasva-aine veressä) 
  • kohonnut verenpaine 
  • aikuistyypin diabetes

Sairastumisriskiä voidaan pienentää merkittävästi tunnistamalla riskitekijät ja vaikuttamalla yhteenkin niistä.

Valtimotaudin riskin moninkertaistuminen

Valtimotaudin riski moninkertaistuu, jos sinulla on useampi kuin yksi riskitekijä. Riski kasvaa näin:

Esimerkiksi tupakoivan henkilön sairastumisriski on 1,6-kertainen tupakoimattomaan henkilöön verrattuna.  Jos hänen verenpaineensa on kohonnut, riskikerroin on jo 4,5, ja jos hänellä on myös korkea kolesteroli, riski sairastua on 16-kertainen.

Mitä useamman riskitekijän eliminoit, sen pienempi on sydänsairauden riskisi.

Olet suuren riskin henkilö, jos 

  • sinulla on todettu valtimotauti 
  • aikuistyypin diabetes 
  • nuoruustyypin diabetes ja valkuaista virtsassa

tai sinulla ei ole oireita, mutta 

  • useita edellä mainituista riskitekijöistä 
  • perinnöllinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö 
  • lähisuvussasi on todettu valtimotautia nuorella iällä (miehellä alle 55-vuotiaana ja naisella alle 65-vuotiaana) 
  • sinulla on hyvin korkea yhden riskitekijän taso: 
  • kokonaiskolesteroli > 8 mmol/l 
  • LDL-kolesteroli > 6 mmol/l 
  • verenpaine > 180/110 mmHg

Lähetä ystävälle

Ystäväsi sähköpostiosoite  

Nimesi  

Viesti ystävällesi  

Riskilaskuri

Oman riskisi sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen voit kartoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finriski-laskurista. Laskuri perustuu Finriski-tutkimukseen, joka on tehty Suomessa vuosina 1982, 1987 ja 1992. Tutkittujen sairastumista vakavaan sepelvaltimotautiin on seurattu 10 vuoden ajan.

Laskurin avulla voit myös hahmottaa riskitekijöiden hoidon merkitystä, näet konkreettisesti miten paljon riskisi vähenee esimerkiksi tupakoinnin lopettamisella tai hoitamalla verenpaine ja kolesteroli tavoitearvoihin.